Top

Näistä hetkistä saan voimaa

img_20161023_143455

Herään hämärässä huoneessa ja vilkaisen unisena kelloa. Yhdeksän. Sadepisarat ropisevat ikkunaan ja tunnen kolean ilman, joka vilunväreinä saa minut käpertymään syvemmälle peittoon. Silmät tuntuvat painavilta ja karheilta kuin niissä olisi hiekkaa. Haukottelen makeasti ja käännän kylkeä. Painan pään takaisin lämpimään tyynyyn. Ai että kun saisi vielä vähän aikaa nukkua!

Mutta ylös on noustava. Lapsille on laitettava aamupalaa ja onhan se päivä aloitettava jo muutenkin. Lämpimintä  neulettani vaatekaapista etsien mietin, kuinka tänään aion varmasti ottaa päiväunet – kunnes illalla huomaan, ettenhän minä niitä taaskaan ehtinyt ottaa. Jotain on selvästi keksittävä mielen piristykseksi.

Syksyn tullen tuntuu, että keho käy jotenkin matalammalla liekillä. Toisinaan tunnen oloni aamulla väsyneemmäksi kuin illalla. En voi millään peitellä haukotustani ja nuutunutta oloani edes kaupan kassajonossa.  Huomaamatta mieli havittelee ostoskoriin makeisia ja muita kaloripitoisia herkkuja. Energia on selvästi vähissä.

Kun aloin aivan miettiä, mitkä asiat voisivat auttaa minua pitämään mieleni pirteänä ja estämään syysväsymyksen väsähdyttävää vaikutusta, huomasin, että tietyt hetket antavat erityisesti voimaa. Tässä ajatuksiani, joita sain asiaa miettiessäni:

Läheisyys. Pienikin lämmin ja kiireetön hetki miehen kainalossa tai nojatuolissa pitäen lasta turvallisesti sylissä saa minut tuntemaan oloni elinvoimaisemmaksi.

Päiväunet. Näille ei aina ole mahdollisuutta, mutta usein vain vartinkin nokkaunet riittää.

3-17-of-54

Kauniit kukat. En voi sille mitään, mutta ilman kukkia kotini näyttää apeammalta ja saa oloni tuntumaan vetämättömältä. Miten paljon voi kaunis kimppu piristää päivästä toiseen!

img_20161023_143703

 

kruunukynttelikot-31-of-37

Hiljaisuus. Mikään ei saa voimiani latautumaan varmemmin kuin hetki rauhallista aikaa kodin hiljaisuudessa lasten nukahdettua.

img_20161023_145739

Liikunta. Harmaana ja kalseana viikkotolkulla jatkunut sää ei houkuttelisi minua astumaan jalallanikaan ulos, mutta lasten kanssa käymme kävelyllä joskus metsässä. Minulle henkilökohtaisesti kaikkein virkistävintä liikuntaa on kuntosalilla treenaaminen ja tunne siitä, miten voimani vahvistuvat ja keho saa uutta virtaa ja ryhtiä.

Positiiviset ajatukset. Myönteisyys, kiitollisuus ja tyytyväisyys. Ainakin nämä kolme kun muistaisi joka päivä.  img_20161023_150014

img_20161023_143923

Olisi kiva kuulla, minkä avulla te jaksatte tämän pitkän ja pimeän syksyn? Mikä tuo teille piristystä ja uutta voimaa?

 

 

 

 

Comments

  1. Samoja ajatuksia itsellä myös heti aamulla.. “tänään nukun päiväunet” ja harvoin oikeasti nukun. Liikunta piristää itseäni myös ja melkein mikä tahansa ns. Touhuaminen, kaupassa käynti, roskien vienti ulos, siivoaminen.. Kunhan pysyy liikkeellä. Monesti teen tosin sen virheen että rojahdan sohvalle työpäivän jälkeen ja sit lopun tietääkin että menee puolivaloilla sitten koko loppu päivä 🙂

    • Hahaa…joo sohvalle ei parane rojahtaa tai sinne jää! 😀 Pieni touhuaminen on kyllä hyvä keino, tosin itse en osaa oikein pysähtyä ja kroppa alkaa sitten muistutella levon laiminlyönnistä myös. Hartiat jumissa ja viholva pää on jo tuttuja merkkejä siitä, että välillä pitäisi myös rauhoittua ja vaikka venytellä 🙂

  2. Olipa kiva postaus! Itse saan voimaa liikunnasta ja yritän olla sortumatta liikaa herkkuihin ettei väsymys yllätä 🙂 olet kyllä upeassa kunnossa! Olisi kiva lukea enemmän ajatuksiasi myös liikunnasta, mutta ymmärrän jos se ei kuulu blogin aihepiiriin 🙂

    • Kiitos, kiva kuulla! Vaikka herkut piristää hetkellisesti, niillä on todellisuudessa väsyttävä vaikutus. Sen kun aina muistaisi ennen kuin avaa karkkipussin 😉 Tykkäisin itsekin kirjoittaa liikkumisesta ja treenaamisesta mutta en ole vielä keksinyt miten sen liittäisin tähän blogiini soljuvasti. ne on nuo treeniblogit erikseen, joten ainakaan ihan vielä en taida tästä aihepiiristä sen kummemmin kirjoittaa. Mutta kypsyttelen asiaa 🙂

  3. Hyvä ja ajankohtsinen postaus! Itse myös huomaan, etten ole parhaimillani tähän aikaan vuodesta. Pimeys vaikuttaa väkisinkin mielialaan ja tunnen itseni tavallista väsyneemmäksi. Itsekurin puutteen takia syön myös tavallista useammin herkkuja, mitkä piristävätkin minua -hetkeksi. Tykkään myös sytyttää kynttilöitä, jolloin tunnelmallisuus piristää mieltä. 🙂 pidän myös liikuntaa tärkeänä ja koiran kanssa tuleekin liikuttua päivittäin. P.S. aivan upeat lihakset!

    • Oi, kiitos paljon! Totta, kynttilät ja herkut ovat pelastaneet monet väsyneet perjantai-illat 🙂 Liikunta on niin tärkeää mutta monesti sitä vähättelee, kunnes kroppa muistuttaa toistuvasta laiminlyönnistä. Mulla on luonnostaan aika voimakasrakenteinen vartalo ja lihakset tulee helposti. Olen yli kymmenen vuotta käynyt viikottain salilla, joten työn tulos näkyy jykevänä olemuksena. Nyttemmin olen jo alkanut pitää hieman sirompaa olemusta kauniimpana, joten olen vähän himmaillut tuota bodaamista 😀

  4. Ihanan lämpöinen tunnelma villasukkineen teillä. Villasukkia ilman en itse pärjää?. Nyt kun puutarhatyöt on telakalla odottamassa ensikesää on aikaa tehdä rästiin jääneitä sisätöitä. Niillä tämä kaamosaika menee nopsaa. Muuten, sulla on upeat selkälihakset ?. Treeni on mennyt perille ?

    • Hahaa! Joo mitä nyt viimiset kymmenen vuotta jyystäny tuolla salilla ylätaljaa ni kyllähän se pikku hiljaa alkaa tuottaa tulosta 😀 Totta on että kotitöitä ja rästiin jääneitä remppahommia tehdessä aika menee nopeammin eikä ehdi jäädä junnaamaan paikalleen ja harmittelemaan pimeyttä. Teillä varmasti myös etelänmatkan odottaminen antaa voimia, kun tietää että pääsee aurinkoon aina ennemmin tai myöhemmin. Minä en edes haaveile mistään matkoista kun sit vain petyn jos ne ei toteudu. Mutta onhan meillä se Helsingin-matka tulossa kuitenkin 🙂

  5. Wau! Hirmutar siellä vetelee leukoja!
    Oon aika samoilla linjoilla monessa asiassa sun kanssa. Yleensä nukun nokkaunet koska lapset ovat samaan aikaan päiväunilla..
    Metsäretket, mindfullness-harjoitukset, kirjat sekä viski ovat mulle niitä arjen luksuksia. Herkut pitäis muistaa jättää hyllylle, mut välillä sortuu…?

    • Joo, reilu vuosi sitten en saanut yhden yhtä leukaa. Nyt ne tulee kevyesti. 🙂 Kiva kuulla että olet löytänyt ne omat jutut antamaan voimaa arkeen. Meillä kaikilla ne on varmasti osittain samanlaisia ja osittain myös erilaisia mieltymyksistä johtuen. Alkoholia en viitsinyt mainita koko jutussa, sillä jätän sen mieluummin tarkoituksella vähemmälle huomiolle. Yleensä ottaen käytän alkoholia todella vähän, joten sitä en laske arjen voimavaroihin laisinkaan. 🙂

      • Joo, ihan ymmärrettävää. Ei se meilläkään mikään päivittäinen perustarve ole, mutta viikottainen kuitenkin. ☺?

  6. On ihanaa, kun useat blogikirjoituksesi alkavat kuin jokin ihana kirja. Osaat kauniisti kuvailla erilaisia tunnelmia, selkeästi kirjailijaa veressä 🙂 Miellyttävää lukea!

    Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka kokevat syksyn tullen perinteistä “kaamosmasennusta”. En itsekään pidä näistä erityisen harmaista ja märistä päivistä, mutta pimeydestä ja esimerkiksi talvesta pidän kovasti. Syksyn ankeuteen tuo minulle voimaa kynttilät ja erilaiset joulu/syysvalot, joilla saa ihanaa tunnelmaa hämärään kotiin. Illan tullen ei sitten edes huomaakaan, kuinka ankeaa ulkona on 🙂

    P.s olet kyllä upeassa kunnossa! Mitkä lihakset! 🙂

    • Voi miten kiva kuulla! Tykkään välillä pysähtyä miettimään tunnelmaa tai tunnetilaa, jonka haluan lukjalle välittää. Aina ei kannata tyytyä helpoimpaan versioon tekstiä tuottaessa. Kiitos ilahduttavasta palautteestasi!

    • Hahaa 😀 Kiitos! On tässä tullut tietysti treenattuakin kohtuu ahkerasti, joskin nyt ihan viimeaikoina treenaaminen on jäänyt vähän blogin jalkoihin. Mutta uskon, että blogin tässä löytäessä oman paikkansa arjessa, löytyy myös treenaamiselle taas aikaa. 🙂

  7. Samoja ajatuksia täälläkin 🙂
    Listan jatkoksi tuli mieleen ehkä vielä herkullinen, terveellinen kotiruoka, pienet hemmotteluhetket kuten esimerkiksi kasvo- tai jalkahoito 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

nineteen + 13 =